Kenkätalon eukon nukkissivut

Kahvilapöytä vihdoin valmis

2009-03-24T08:00:00.002-07:00

No niin, jokunen viikko sitten valmistui tämä kahvilapöytä Lisbethin kahvilaan. Ohje pöytään löytyy sivuilta Elämää koossa 1:12. Seuraavaksi piti saada vaasi pöydälle ja siihen ruusu, johon siihenkin löytyy ohje samasta sivustosta.
Vaaseja on nyt tehtynä kahdeksan, enää puuttuu siis seitsemän pöytää ja niihin tuolit. Niin ja itse kahvila, sehän on yhä levyinä. Mutta mikäs hätä tässä, valmiissa...

Hannelooran Hattu ja Hepene

2009-03-24T07:39:00.000-07:00

Joku viikko sitten teimme minikerhossa hattuja ja siihenkös innostuin. Lisää päähänpantavaa ei tosin sen jälkeen ole ilmestynynyt, hattutukkeja ja ideoita sitäkin enemmän. Vai onko sen nimi nyt hattutukki sen sellaisen telineen, jossa hattuja esim. hattukaupassa pidetään. Enpä tiedä. Modistit taitavat käyttää hattutukkeja.
Joka tapauksessa syntyi ajatus putiikista jonka nimi olisi Hannelooran Hattu ja Hepene - hattuja, huiveja, hanskoja ja helyjä. Miltäs kuulostaa?! Niin kuin ei noita keskeneräisiä hankkeita olisia nokko ilmankin, mutta haaveillahan aina voi...

Samoovaari Ivanille!

2009-01-29T14:00:00.000-08:00

Ivanin samovaari on jo jonkin aikaa pyörinyt mielessäni ja pyörihän tuo työpöydälläkin viikon verran ennen kuin viimeinenkin palan oli saatu liimatuksi paikallaan. Rakennelma muodostuu siis alhaalta ylös päin kukanmuotoisesta ylösalaisin olevasta helmestä, jonkinlaisen venttiilin metallisesta renkaasta (kai) suiposta korkista joka muistaakseni on peräisin piparkakkukoristeputkilosta, metallirenkaasta joka on ollut vanhan lokerikon vetonupin "ympärillä", dublokukkasesta ja lopuksi tuosta sinisestä lasihelmestä. Nokka ja kahvat ovat skuupiduuta, jonka sisälle on pistetty rautalankaa.
Kun sain koko homman liimattua kasaan - huh huh - sumutin sen kullanvärisellä maalilla jota löytyi nurkista.
Ohjeeni on varsin epäselvä, joten oikean samovaarin kuva vain käteen ja etsimään sopivia palikoita!
Vielä pitäisi tehdä alle tarjotin, sitten joku teekannu ja tsaikkalasit, niin olisi koko setti kasassa!

Nallukan rattaat!

2009-01-29T13:01:00.000-08:00

Tällaiset rattaat sai Nallukka, kun Järvenpään minikerhossa näitä viime tiistaina puuhattiin. Tosin jäivät silloin vähän kesken, mutta nyt ovat viimeistäkin nuppia myöten valmiit.
Nämä nukkekodin nukenrattaat on kehitellyt Carita.

Kaikki kommentoimaan!

2009-01-28T04:30:00.000-08:00

Sain vihdoin tätä blogia muutettua kommentoinnin osalta eli nyt pääsevät myös ne, jotka eivät ole "bloggeristeja", kommentoimaan. Klikkaat vain kohtaa nimi/url-osoite, sitten avautuvaan ylempään kenttään nimesi ja alempaan täydellinen blogiosoite tyyliin http://www.ta2108.vuodatus.net.

Uutta kommentoitavaakin pitäisi pian tulla. Pulma on siinä, että olen ahkeroinut niin kovasti, etten ole ehtinyt kuvailla. Mutta pian...

Väriä seiniin

2009-01-23T11:54:00.000-08:00

Sen verran on talotyömaa nytkähtänyt eteenpäin, että pienen puolen ulkoseinät maalattiin tänään. Käytin maalauksessa tuollaista kivimaalia, sillä tulee hauskan rakeinen pinta. Väri on sellainen punertavan beige, kuvasta ei nyt oikein saa selvää.
Ikävä kyllä maali on tuollaista spray-versiota, ilmakehä parka mutta jälki on tosi tasaista ja nättiä eikä hajukaan paha - maalarinverstaaksi muuttuneessa kylppärissämme.

Palluroita alesta!

2009-01-16T13:43:00.000-08:00

Jaahas, mitäs tämä nyt sitten on? Täytyypä sanoa etten tiedä. Kyse on pakkauksesta, jonka löysin Suomalaisen Kirjakaupan alesta tänään. Tuossa pakkauksessa on siis viisi tällaista hyvin karamellinsävyistä ainetta sisältävää purkkia. Yhteensä hintaa tällä jutskalla oli 3 euroa.

Pakkauksen päällä kerrotaan, että aineen nimi on Fun Bead Foam, lapsille selkeästi suunnattu siis. Purkit sisältänevät aiva pieniä kuulia, pohdiskelin kaupassa. Ajattelin että kävisivät leivonnaisten koristeena ja karkkikuulina ja tuo yksi on aivan kaviaarin väristä.

Purkkien avaaminen tuotti yllätyksen. Kuulat eivät olekaan irtonaisia vaan jonkinlainen sienimäinen muodostelma, josta niitä pallukoita sitten irroitellaan. No, helpompaa käsitellä sinänsä. Ja jakaa muillekin, sillä yksi rasia sisältää tuhansia palluroita. Niin paljon ei Lisbethinkään kahvi- ja teehuoneessa herkkujakeretä valmistamaan.

Tuotetta ei siis ole testattu vielä käytännössä ja tulipahan mieleen että millä mahtaa olla värjätty kun värit ovat tuollaista tuttifruttia. No, katsotaan rupeaako nousemaan palluroita myös näppeihin tai muualle vaiko vaan kaakkujen pinnalle...

Sovittelua ja pähkäilyä!

2009-01-16T13:06:00.000-08:00

Lisbeth on tullut vuokralaisensa Ivanin puolelle tekemään sähkösuunnitelmaa. Yksiön ja liikkeen sähköt ovat siinä kunnossa, että tarvitsevat pikaista uudistusta. Montakohan pistorasiaa se Ivan oikein tarvitsee, Lisbeth pohtii.
Samalla hän miettii kattoja ja seiniä ja tutkailee lattian kuntoa.

Oikeasti pieni osa on taas pystyssä ja ilta on todella mennyt sähkösuunnitelmaa tehdessä, sillä huomenissa pitäisi hurauttaa Hobby Pointiin - noinkos se kirjoitetaan - sähkövehkeitä hakemaan.

Samalla on mietitty seinä- ja kattomateriaaleja sekä mallailtu lattioita. Tuo ihana puutavara on muuten Biltemasta, sitä myytiin ainakin ennen joulua pilkkahintaan "sytykkeen" nimellä. Kyse on siis 26 cm pitkistä ja 1,5 cm leveistä puusäleistä, punertavanvaaleista ja hyvin sileistä. Puulaji tuntematon. Materiaalia myytiin isoina säkkeinä ja vinkki tuli eräältä Järvenpään minikerholaiselta.

Kaidepuistakin näkyy nyt vilaus, mutta sekä ne että portaat ovat vielä vallan irrallaan. Kaiteet ja portaat pääsen kyllä nyt yhdistämään.

Kirja historiasta ja keräilystä

2009-01-14T13:16:00.000-08:00

Tällaisen kirjan vaihdoin Helsingin kirjamessuilla joltakulta kollegalta. Kirja on englanninkielinen ja kuten sarjan nimi The Collector´s Corner kertookin, käsittelee lähinnä eri aikakausien nukkekoteja ja niiden keräilyä. Keski-Euroopassa tällaiseen keräilyyn onkin varmaan aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin Suomessa.
Kaikkiaan kirja on melko suppea eikä siis sisällä varsinaisia ohjeita tai vinkkejä mineilyyn. Mutta kuvat ovat hyvät ja niistähän saa aina ideoita, loputtomiin. Tästä kirjasta silmiini sattui juuri ammeen yläpuolelle kiinnitetty vedenlämmitin.

Portaat jotka vievät ei minnekään

2009-01-12T12:03:00.000-08:00

No, mikäs näistä ei mahdu nukkekotiin? Aivan oikein, koiramme Momi öljyjalkoineen. Siitä huolimatta hänkin saapui paikalle, kun Lisbeth tarkistaa pienen puolen myymälästä yläkertaan johtavia portaita.

Lisbeth olisi halunnut tehdä porrasremontin, mutta vuokralainen Ivan haluaa säilyttää raput ennallaan. Ivan perustelee vastahakoisuuttaan sillä, että remontista olisi vain turhaa rahanmenoa Lisbethille, sillä Ivanhan on näkövammainen eikä portaiden kuluneisuus haittaa häntä.

Todellisuudessa olen maalannut ja vanhentanut portaita monta päivää, sitten tehnyt vanhasta rikkinäisestä repusta porrasmaton ja helmistä ja coctailtikuista "raudat", jotka pitävät mattoa paikoillaan. Oikeasti portaat eivät vielä vie minnekään, sillä talon pieni osa on taas levyinä.

Porraskaiteet ovat työn alla.

Uuden napin ylpeä omistaja!

2009-01-03T03:39:00.000-08:00

Katsokaapas nyt blogini uutta nappia! Olen siitä niiiin iloinen ja ylpeä ja yllättynyt!
Tällainen nappi odotti nimittäin minua sähköpostissani ja se on Ainukan Ainon käsialaa.

Sain sen kyllä jo jokunen päivä sitten, mutta nyt oli aikaa istahtaa ja asentaa se paikoilleen. Minulle tällaiset uudet jutut ovat aina vähän mutkallisia, mutta hyvinhän tuo sujui. Nyt kun vielä oppisin poimimaan teidän muiden nappeja, se on ollut yksi tämän elämäni ensimmäisen blogivuoden kompastuskivistä. Ehkäpä se onnistuu paremmin täällä bloggerin puolella!

Yhtä sun toista pientä!

2009-01-02T13:06:00.001-08:00

Kaikenlaista pikkutavaraa kerääntyi kirpparilta mukaan tänään, kun siellä pistäydyin. Taustalla oleva ruskea hyllyn näköinen on silkkaa muovia ja toiminut jonkinlaisen pienen matkamuistolautasen jalustana. Jostakin syystä päätin, että se sopisi mainiosti alustaksi samovaarille, jonka Ivan tulee antamaan kahvilaan avajaislahjana. Eihän se sellaisenaan mene, mutta jos parantelis.

Nuo akuankkajutut ovat minikokoisia "rakennuspalikoita", ajattelin jossain vaiheessa päällystää ne niin sopivat paremmin tähän projektiin. Tai sitten säästän johonkin muuhun.

Nuo kaksi jalustalla seisovaa joulukranssia ovat siis joulukransseja, aika prameita kyllä. Enkä tiedä mitä teen jalustoille, taidan vain pistää talteen ensi jouluavarten.

Entäs tuo pieni vihreäpipoinen tyttönen. Hän on kovin suloinen, mutta ei oikein tätä projektia varten. Hän on aivan puinen. Ehkäpä hänelle löytyisi mukava koti jostakin.

Flyygeli kahvilaan

2009-01-02T12:54:00.000-08:00

Mihinkäs kaiken tämän roinan kanssa joudutaan, mietiskelee talon uusi emäntä. Keskellä remonttityömaata on nyt myös pienen siiven vuokralaisen, musiikkiliikettä pitävän Ivanin flyygeli. Ivan on saanut aina pitää flyygeliään pubissa ja nyt kun pubi muuttuu kahvilaksi, Lisheth on ilomielin luvannut sijoittaa flyygelin sinne. Ivanin asunto kun on niin pieni ja hän niin rakastaa soittamista. Mutta keskellä remonttia flyygelistä on kovasti harmia...

Oikeasti kyseessä on kirpparilta löytynyt soittorasia, johon kuuluu myös pyörivä muoviballerina. Ballerina kaipaisi ehostamista, nyt se on todella "halvan" näköinen. Tai sitten en laita sitä lainkaan. Soittorasia soittaa muuten Sinfoniaa rakkauden :)

Kuinkas kävi mandariinipuille?

2009-01-02T12:43:00.000-08:00

Samassa lastissa saniaisten kanssa saapuivat "mandariinipuut", jotka Lisbeth aikoo sijoittaa joko kahvilan ulko-oven molemmin puolin tai mahdolliseen viherhuoneeseen, jota hän on myös suunnitellut talon toiseen päähän. Mutta mutta...inhimillisiä erehdyksiähän sattuu. Näissä puissa ei ole mandariinin mandariinia vaan jättiläismäisiä omenia ja hopeisia palloja. Lisäksi puut ovat hieman ajateltua korkeammat.
Mutta rungot ovat komeat ja ruukut mainiot, joten Lisbeth uskoo kyllä selviävänsä tästäkin pulmasta.

Siis oikeasti löysin nämäkin tänään kirpputorilta. Olin todellakin suunnitellut mandariinipuita ja tässä olisi nyt halvat ja näpsäkät aihiot. Kunhan nähdään, tällaisenaan ovat kyllä aivan liian prameat.

2009-01-02T12:32:00.000-08:00

Lisbeth ei ehkä ole kaikkein kärsivällisimpiä naisia. Vaikka koko kahvila on sekasorron ja remontin keskellä, hän on jo tilannut paikallisen puutarhurin kautta saniaisia luomaan viihtyisyyttä. Kukkaset saapuivat pari päivää sitten, mutta hänen on nyt keksittävä niille hoitopaikka ja hän näyttääkin vähän huolestuneelta.

Kukat on siis tehty vihreästä rautalangasta ja maalarinteipistä. Ne on upotettu darvimassaan. Lehdet on maalattu vihreällä peitevärillä ja onhan niissä sipaus ruskeaa mustettakin. Ruukut on maalattu kullanvärisellä "hiekkamaalilla" ja multana on purkin pintaan liimattu kahvinporokeko.

Tulipas sinistä kerrakseen!

2009-01-02T12:20:00.001-08:00

Pienen osan julkisivun puuosat on nyt maalattu ja Lisbeth-neiti saapunut tarkkana tyttönä paikalle katsomaan työn jälkeä. Vau, onpas sinistä kerrakseen! Mutta huolellista työtä kyllä.
Taustalla oleva kukikas on päivän kirpputorilöytö, japanilainen viuhka joka on mielestäni kuvioltaan kaunis ja josta ehkä voisi valmistaa esim. sermin.

"Päähenkilöni" Lisbeth

2008-12-29T13:05:00.000-08:00

On tullut aika esitellä tekeillä olevan nukkekotini päähenkilö, Lisbeth. Hän sai nimittäin viime yönä uudet pukimet ja on nyt esiintymiskelpoinen.
Lisbeth on siis aiemmassa elämässään ollut espanjalainen matkamuistonukke. Sain hänet bonuksena Ainolta nukkevaihdon yhteydessä. Mahtaakohan Ainokaan tunnistaa, on mimmi kokenut sen verran kovan muodonmuutoksen.
Minun tarinassanihan Lisbeth on ranskalainen, tarkemmin sanoen pariisitar, joka ensimmäisen maailmansodan hullunmyllyssä menetti vanhempansa ja päätyi kotiopettajattareksi englantilaiseen kartanoon.
Lisbeth on nyt työskennellyt kartanossa neljä vuotta ja pian pieninkin suvun lapsista saavuttaa sen iän, jossa sisäoppilaitoksen katsotaan olevan kotiopetusta parempi ratkaisu. Toki Lisbeth saisi jäädä entiseen palveluspaikkaansa ja toimia sihteerinä, mutta hän halua päästä kiinni omaan, itsenäiseen elämään.
Niinpä hän on päättänyt perustaa kylään Coffee and tea roomin ja tilatkin ovat jo löytyneet.
Vaikka tarkoitukseni on tässä blogin osiossa esitellä vain henkilöitä ja heidän tarinoitaan, päätin esitellä Lisbethin matka-arkkuineen. Olen nimittäin valmistanut kahdelle tärkeimmälle henkilölleni arkut ja niihin pikkutavaraa. Näiden arkkujen avulla halusin tutustua henkilöihini paremmin. Mutta tässähän kävi niin kuin tarinaa kirjoittaessa, henkilö alkoi elää omaa elämäänsä ja osittautui aivan toisenlaiseksi kuin olin kuvitellut.
Vaatimaton kotiopettajatar onkin varsinainen hienohelma, joka rakastaa kultaa ja kimallusta ja pistää minut valmistamaan sen mukaisia tamineita. Hui!
Tarina jatkuu lähipäivinä.

2008-12-28T09:45:00.000-08:00

Tällainen mainio kirja on ollut varastoissani iät ja ajat. Olen ymmärtänyt, että kyseessä olisi vallan nukkekotiharrastajien "raamattu." Tuossa Vivienne Boultonin kirjassa on hyvä tietopaketti perustekniikoista ja materiaaleista ja valtava määrä ohjeita tilpehööreille, jotka sijoittuvat eri aikakausille. Seuraavaksi olen suunnitellut hyödyntää hatturasian ohjetta.
Minun kirjani on 3.painos vuodelta 1999, mutta ymmärtääkseni painoksia on tämänkin jälkeen otettu ja kirjaa saatavilla.

Taina Tomera auttaa mummia!

2008-12-26T07:50:00.000-08:00

Minulla on sellainen kumma tapa, että hankin kirjoja kaikista niistä asioista, jotka kiinnostavat. Niinpä hyllyyni ja hyllyn viereen on kasaantunut myös nukkekoti, paperinukke ja lelukirjoja, joita esittelen pikkuhiljaa tämän otsikon alla.

Ensimmäisenä esittelen kuitenkin sen kaikkein tärkeimmän kirjan, jolla on ollut - jaa - ehkä ratkaiseva vaikutus siihen, että olen innostunut nukkis- ja minijutuista.

Oikeasti tällä Astrid Lindgrenin kirjoittamalla ja suosikkikuvittajani Ilona Wiklandin "Taina Tomera auttaa mummia"-kirjalla ei ole mitään tekemistä nukkekotien kanssa. Mutta tämän lapsuuteni kirjan satumainen kuvitus ja tunnelma ja toisaalta kaimani Tainan neuvokkuus ja puuhakkuus ovat aina kiehtoneet mieltäni.

Kun sitten syksyllä aloitin miniryhmässä Järvenpäässä, toimintasuunnitelmani oli valmis. Halusin tehdä tuon mummin talon kammareineen...No, valmiina on sininen seinähylly, ostettu kahvimylly ja...haave jonka yli muut projektit näyttävät ajavan.

Pieni murunen tästä hankkeesta totutui kuitenkin, kun pääsin oikeastaan ensimmäisenä kokonaisena minityönäni toteuttamaan mummin torikojun, joka kuuluu olennaisena osana kirjaan. Kojuni on yhdessä muiden miniryhmäläisten kojujen kanssa esillä Taitaville-askarteluliikkeen ikkunassa Järvenpäässä. Kojusta on kuvia toisessa blogissani Touhukkaassa.

Työ etenee!

2008-12-21T13:33:00.000-08:00

Työ etenee! Pieni osa on nyt purettu ja kappaleet pohjamaalattu.

Nyt on koko talo, sekä pieni että iso osa kuivakasattu. Aika massiiviseltahan tuo näyttää ja mihinkähän se sijoittaisi. Ei tämän enempää tällä kertaa, on yö ja joulunahan saa yölläkin syödä, joten täytyy pitää kiirettä että ehtii...

Pari viikkoa on kulunut ohjeita kääntämällä ja odottelemalla, että olisi se "sopiva hetki". Nyt sitten illansuussa "kuivakasattiin" tuo pienempi puoli ja melko helposti meni. Nyt vain suunnittelemaan katto- ja seinämateriaaleja, työjärjestystä ja monenmoista. Eli vinkkejä otetaan vastaan!

Tällaiset paketit saapuivat viikon kuluttua siitä, kun tilaus oli tehty The Dolls House Emporiumiin. Tilaus sisälsi siis isomman Magpies Kitin ja pienemmän Jenny Wren´s Kitin.
Tilaus ja maksaminen oli vaivatonta ja toimitus nopea. Pari pienemmän talon seinälevyä oli kärsinyt vähän kuljetuksesta, mutta vauriot olivat sen verran pieniä, että ne saatiin omin voimin korjattua.
Kuvan pikkuinen tyttö tuli lisälahjana.